Velvollisuudesta mökkeilijä? |
Ylen jutussa on viitattu maa- ja metsätalousministeriön teettämään kyselytutkimukseen, jonka mukaan yli 80 % 18-25 vuotiaista suomalaisista suhtautuu mökkeilyyn myönteisesti. Mutta tarkoittavatko eri sukupolvet mökkeilyllä samaa asiaa, vai määritelläänkö mökkeilyä eri tavoin sukupolvien ketjussa? Jos määritellään, onko sillä merkitystä mökkeilyn kannalta? Kyselytutkimuksen vastauksista voi päätellä, että nuorille mökkeily edustaa pääasiassa rentoa ja helppoa oleilua. Omaa mökkiä pidetään liian työläänä. Haluaisin ajatella, että niille jotka ovat vuosikymmeniä mökkeilleet, remontti-, rakennus- ja kunnossapitotyöt eivät ole olleet hirveää pakkopullaa, vaan nimenomaan osa sitä mökkeilyä ja sen mukavuutta. Väitän siis, että keskiverto nuori ei tarkoita tavoittelemallaan mökkeilyllä ihan sitä samaa asiaa kuin keskiverto 62-vuotias mökin omistaja.
Kalastus- ja elämysmökkeilijät? |
Chillailumökkeilijä? |
Työleirimökkeilijät? |
Tilastokeskuksen artikkelin mukaan huvilakulttuuriin itsenäisyyden alkuaikoina on liittynyt vahvasti kaupungistumisen myötä syntynyt maalaiselämän kaipuu. 1960-luvulla mökit alkoivat muuttua jo niinsanotusti kakkosasuntojen suuntaan, joten kyllä mökkeily ja mökit ovat pysyneet mukana maailman menon muutoksissa tähänkin asti ja pystyneet muuntautumaan ajanmukaisesti, joten miksi ei myös tästä eteenpäin. Suomen ympäristökeskuksen teettämän tutkimuksen mukaan nuoret eivät kaipaa yhtään enempää luksusta kuin vanhemmatkaan sukupolvet, vaan nuoria kiinnostaa mökkeilyssä samat asiat. Joten pohjimmainen ajatus mökkeilyssä on edelleen se sama maalaiselämän kaipuu mikä ajoi ensimmäiset mökkeilijät huviloille 1800-luvulla. Tuskin tässä tarvitsee olla huolissaan mökkeilykulttuurin katoamisesta vaikka mökkeilyltä odotettaisiinkin tulevaisuudessa erilaisia vivahteita kuin menneisyydessä.
Keskimääräinen matka mökille on tänä päivänä 91 kilometriä. Tässäkään suhteessa emme ole keskiarvomökkeilijöitä, sillä meidän mökkimatkamme ei ole edes kymmenesosaa tuosta. Ylen jutusta ei selviä, kuinka suuri osa mökkeilee kuivalla maalla, kuinka moni järven rannalla mantereen puolella ja kuinka moni saaressa. Tilastokeskuksen artikkelin mukaan vuonna 2003 kuivanmaan mökkejä oli 16 % kesämökeistä, loput olivat veden äärellä.
Suomalaisten mökkien keskimääräinen koko on Ylen jutun mukaan 49 m2. 2010-luvulla rakennetut mökit ovat tästä reilusti suurempia; niiden keskimääräinen koko on 72 m2. Meidän huvilamme kokonaispinta-ala on jotakin tuolta väliltä. Pohjapinta-ala on hyvinkin lähellä tuota keskimääräistä 49 neliömetriä, mutta yhteenlaskettu pinta-ala kahdessa kerroksessa on lähellä tuota uusien mökkien keskikokoa.
Kaveriporukkamökkeilijät? |
Luulen että yksi avaintekijoistä itseni viihtymiselle mökillä on aina ollut se, että mökiltä ei ole mahdottoman pitkä matka niihin normaaleihin jokapäiväisiin ympyröihin, kuten esimerkiksi harrastuksiin ja kavereiden luokse nuoruusaikana, ja samaa arvostan mökkeilyssä tänäkin päivänä. Kun mökille on kotoa lyhyt matka, perheen teinit voivat tulla ja mennä mielensä mukaan, eikä heitä tarvitse raahata väkisin toiselle puolelle Suomea.
op.media listaa omilla nettisivuillaan asioita mitä suomalainen kesämökiltään haluaa. Artikkelin mukaan mökkeilyn trendit koostuvat perusmukavuuksista ja sijainnista melko lähellä kotia meren tai järven rannalla. Kun puhutaan siitä että mökki sijaitsee lähellä, niin kyselyn mukaan lähellä sijaitseva mökki sijaitsee alle tunnin ajomatkan päässä. Perusmukavuuksilla tarkoitetaan usein sähköä ja juoksevaa vettä. Uutena trendinä mökkimarkkinoilla on ekologisuus, eli esimerkiksi aurinkoenergia ja erilaiset energiaa säästävät ratkaisut. (op.media: Unelmien kesämökki ei ole ennallaan - tällaisen mökin suomalaiset nyt haluavat).
Pakkomökkeilijä? |
Juhannusviikolla myös Yle Puheen Akti-ohjelmassa keskusteltiin ajankohtaisesti mökkeilyfilosofia-teemalla 20.6.2018. Aktin Twitter-kyselyyn vastanneista yli puolelle mökkiläisistä mökkeily edustaa mukavaa puuhastelua, 16 prosentille kyseessä on työleiri, ja 13 % vastaajista pitää mökkeilyä kamaluutena. Ohjelmassa puhuttiin paljon siitä että mökkeilyä ja sen merkitystä pitäisi jotenkin opettaa nuoremmille polville. Itse uskon että mökkeilyä ei voi ulkoa päin opettaa vaan mökkeily kyllä opettaa tarvittavat asiat jos se jossakin elämänvaiheessa tulee ajankohtaiseksi. Ja jos nuorempi polvi ei mökkeile täsmälleen samalla tavalla kuin sukupolvet aikojen saatossa ovat tehneet, ei se merkitse mökkeilyn loppumista Suomessa. Emmeköhän me kaikki mökkeile hieman omaan tyyliimme, ja ehkä meillä kaikilla on hieman omanlainen kaipuu maalaiselämään, joka mökkeilyämme muokkaa juuri meille kullekin sopivaksi. Joten heitetään turhat stereotypiset odotukset romukoppaan ja keskitytään tänä kesänä olennaiseen, eli mökkeilyyn juuri niinkuin itse kullekin sopii.
Hyviä lomia ja aurinkoisia mökkikelejä!
Lähteet:
https://yle.fi/uutiset/3-10270164,
https://www.stat.fi/tup/suomi90/kesakuu.html,
https://op.media/asuminen/Vapaa-ajan-asunto/Unelmien-kesamokki-ei-ole-ennallaan-tallaisen-mokin-suomalaiset-nyt-haluavat-0ac08f561e374340900a0646df7ce849,
https://areena.yle.fi/1-4454546